Kallio on Helsingin trendikkäin alue

Kallion historia

adminy
adminy
July 15, 2019

Kallio tunnetaan Helsingin 11. kaupunginosan, joka sijaitsee kaupungin keskustasta katsoen itään päin. Sen lähimpiin kaupunginosiin kuuluvat muun muassa Etu-Töölö, Taka-Töölö, Kluuvi ja Sörnäinen. Alueesta tulevat ensimmäisenä mieleen boheemit kuppilat ja baarit, joissa taiteilijat viettävät aikaa. Kallio on toki taiteilijoiden suosiossa oleva kaupunginosa, mutta sieltä löytyy paljon muutakin. Myös Kallion pitkä ja monivaiheinen historia kertoo siitä, millainen alue on kyseessä.

Työväestön asuinalue

Alun perin Kallio tunnettiin työväestön asuinalueena. Aina 1960-luvulle asti Kalliossa oli pieniä yksiöitä ja kaksioita, joissa työväestö asui perheidensä kanssa. Kun taloudellinen tilanne parani, perheet muuttivat hiljalleen muualle. Tänä päivänä Kalliossa on taiteilijoiden lisäksi paljon opiskelijoita ja muita nuoria aikuisia. Sen rento ilmapiiri ja kohtalaiset edulliset asumiskustannukset houkuttelevatkin nuoria paikalle, jolloin samaan aikaan perheiden osuus Kallion väestöstä on huomattavan pieni.

Aikaiset vuodet

Kallion historia vie aina 1800-luvun puoliväliin asti. Ennen sitä Kallion aluetta oli käytetty viljelyyn ja maatalouteen. 1850-luvulta lähtien aluetta alettiin kuitenkin palstoittaa, jolloin alueelle saatiin ensimmäistä asutusta. Ensimmäisinä vuosikymmeninä niin porvarit, tehtaanomistajat kuin työntekijät asuivat sulassa sovussa keskenään. Heidät erottivat toisistaan ainoastaan talot, joissa kukakin asui. Porvarit ja tehtaanomistajat asuivat hienoissa kartanoissa ja työntekijät perheineen pienemmissä asunnoissa.

Kun tultiin 1900-luvun vaihteeseen, Helsingistä alkoi hiljalleen muodostua koko Suomen talouselämän keskus, jollainen se on vielä tänäkin päivänä. Tästä johtuen Helsinkiin muodostui teollisuutta, mistä taas seurasi työpaikkojen määrän kasvu. Työpaikat saivat aikaan suuren muuttoliikkeen. Maaseudun väestö alkoi muuttaa hiljalleen kaupunkiin, jolloin koko Helsingin väkiluku kasvoi. Kallioon muutti paljon väkeä, jolloin myös asuntojen määrä kasvoi entisestään. Tästä alkoi kerrostalojen rakentaminen.

Kallion asukasluku kasvaa

1900-luvun alussa Kallion asukasmäärä oli vain noin 18 000. Vuoteen 1939 Kallioon oli kuitenkin muuttanut jo niin paljon työntekijöitä ja heidän perheitään, että kaupunginosan asukasluku oli noussut yli 35 000 asukkaaseen. Vuonna 1960 Kallion asukasluku tippui hetkeksi muutamalla tuhannella, mutta vuonna 1965 se nousi taas noin 36 000 asukkaaseen. Sen jälkeen asukasluku on pyörinyt noin 30 tuhannessa asukkaassa.

1950- ja 1960-luvut olivat kaikista merkittävimpiä, kun tarkastellaan Kallion ulkoista kaupunkikuvaa. Noihin aikoihin purettiin suurin osa Kallion alueen puutaloista ja tilalle alettiin rakentaa suuria kivitaloja, joissa oli jopa lähemmäs kymmenen kerrosta. Kallion viimeinenkin puutalokortteli purettiin 1970-luvun loppupuolella. Sen tilalle rakennettiin Kuntatalo. Puutalokorttelin purkamisen myötä osa Kallion historiaa hävisi. Olihan kyseessä työväen asuttama puutalo, joka kertoi työväestön aikaisesta historiasta.

Kallio valmistuu nykyiseen muotoonsa

1990-luvun alussa rakentaminen Kalliossa oli jo loppunut. Rakentamisen sijaan tuolloin alettiin siirtyä ylläpitämään jo olemassa olevia rakennuksia. Ylläpito on tarkoittanut käytännössä asuntojen ja rakennusten korjausta ja talojen julkisivujen parantamista. Sen vuoksi monet taloista näyttävätkin uudemmilta kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Kalliossa on muutamia erityisen näkyviä rakennuksia, jotka määrittävät koko kaupunginosaa. Ne erottuvat selkeästi kaupunkikuvasta, kun Kalliota tarkastellaan Eduskuntatalon portailta käsin.

Kallion erottuvimpiin rakennuksiin kuuluvat muun muassa Työväentalon torni, Siltasaaren umpikorttelit ja linjojen tornitalot. Sen lisäksi Kalliossa on muutamia niin sanottuja vallan symboleita. Näitä ovat Kallion virastotalo, Kallion kirkko ja Ympyrätalo. Kallion virastotalo ja Ympyrätalo ovat molemmat suunnilleen Eduskuntatalon kokoisia ja juuri sen vuoksi niin hallitsevia Kallion kaupunkikuvassa. Myös kortteleiden sisäpihat ovat näkemisen arvoisia. Ne on uudistamisen yhteydessä laitettu uuteen loistoon.

Nopeiden muutosten aluetta

Kallio on ollut kautta aikojen nopeiden muutosten aluetta. Kokonaisvaltainen muutos alueella on tapahtunut 1800-luvun puolivälistä tähän päivään mennessä. Muutokset ovat koskeneet sekä kaupungin ulkoista ilmettä ja olemusta, mutta myös asukaslukua ja asukkaiden jakaumaa. Kallio onkin nähnyt monenlaisia asukkaita historiansa aikana. Nykyisin kuitenkin perheet ovat hävinneet Kalliosta lähes kokonaan. Kalliossa on yksi ala-aste, jossa oli vielä 1960-luvulla jopa 1 600 oppilasta.

Nykyisin Kallion ala-asteella, joka on edelleen kaupunginosan ainoa, on alle 300 oppilasta. Lapsiperheet eivät ole olleet halukkaita muuttamaan Kallioon viime vuosien aikana, mikä näkyy häviävänä osuutena Kallion asukasjakaumassa. Nykyisin alueella on eniten taiteilijoita, opiskelijoita, yksinäisiä nuoria aikuisia, mutta myös yksinäisiä, vanhempia naisia. Kallion asukasjakauma on näyttänyt tältä jo pidemmän aikaa, joten odotettavissa ei ole suuria muutoksia myöskään lähiaikoina.

Kallion palvelut

Kallion alue sijaitsee aivan Helsingin ydinkeskustan tuntumassa. Se on yksi niistä syistä, minkä vuoksi Kalliossa on monia loistavia palveluita. Lähes jokaisen talon alakerrasta löytyy vähintään yksi kivijalkakauppa. Ei ole ollenkaan erikoista, että asuinhuoneistoja sisällään pitävästä talosta löytyy myös esimerkiksi ruokakauppa. Tämä on ollut tärkeä osa viihtyvyyttä monen asukkaan näkökulmasta. Myös liikenneyhteydet toimivat erinomaisesti, sillä valittavana on niin linja-autoja kuin raitiovaunuja.

Kalliosta löytyy ala-aste, kaksi lukiota ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lukiot ovat Kallion imagoon loistavasti sopien taidepainotteisia. Kallion lukio on erikoistunut ilmaisutaitoon ja Helsingin kuvataidelukio kuvataiteeseen. Kalliossa voi viettää vapaa-aikaa alueen monissa puistoissa. Tarja Halosen puisto, Matti Heleniuksen puisto, Karhupuisto, Alli Tryggin puisto ja monet muut puistot tarjoavat vehreyttä kaupungin keskellä. Puistot ovat muun muassa suosittuja piknikpaikkoja kaupunkilaisten keskuudessa.

MatkailuMatkustaa

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *