Kallio on Helsingin trendikkäin alue

Boheemit naapurustot Pohjoismaissa

adminy
adminy
July 15, 2019

Suurissa kaupungeissa on eri tyyppisiä alueita. Tyypillisesti kaupunkien ydinkeskustoissa asuntoja on vähemmän ja liiketiloja ja kauppoja enemmän. Myös asuntojen hinnat ovat keskustoissa laitakaupunkeja kalliimpia. Yleensä suuremmista kaupungeista löytyy myös jokin boheemiksi kutsuttu naapurusto tai kaupunginosa. Boheemina pidetään aluetta, joka ei ole asuinkustannuksiltaan aivan siitä kalleimmasta päästä, ja jossa on tarjolla kulttuuria sekä edullisia ja vaihtoehtoisia baareja ja ravintoloita.

Boheemius trendinä

Asuinalueen boheemius näkyy usein myös siinä, että asukasaineksessa on paljon vaihtelua esimerkiksi sosioekonomisen aseman suhteen. Boheemimmat alueet eivät myöskään ole ehkä viimeisen päälle kiillotettuja, vaan tietty elämän näkyminen kuuluu alueen luonteeseen. Boheemit alueet ovat yleensä erityisesti nuoremman väestön suosiossa, mutta trendikkyyden kääntöpuolena on se, että kiinnostuksen lisääntyessä aluetta kohtaan, myös asuntojen hinnat alkavat nousta. Seuraavassa esittelemme pohjoismaisten kaupunkien boheemeja naapurustoja.

Helsingin Kallio

Pohjoismaisten boheemien kaupunginosien listalla on itseoikeutetusti Helsingin Kallio, joka sijaitsee Helsingin kantakaupungin itäisellä puolella. Historiallisesti Kallio tunnetaan erityisesti työväestön asuinalueena. Aiemmin siellä asui myös paljon lapsiperheitä, jotka muuttivat Helsingin muihin osiin, kun heillä oli siihen varaa. Suuri osa Kallion asunnoista on pieniä yksiöitä ja kaksioita, jotka nykyään houkuttelevat erityisesti opiskelijoita, nykyisen trendikkään maineensa ansiosta myös muita ihmisryhmiä.

Kallio on alueena hyvin monenkirjava. Nyky-Kalliossa on paljon etnisiä kauppoja, alueella pitkään olleita seksitarvikeliikkeitä ja kaikkea siltä väliltä. Läheinen Hakaniemen tori tuo on myös tärkeä osa kalliolaista arkea. Edulliset ja monipuolista musiikkitarjontaa tarjoavat baarit kuuluvat myös Kallion katukuvaan. Kulttuuri on vahvasti esillä myös siten, että Kalliossa sijaitsevat myös Helsingin kaupunginteatteri sekä Suomen komediateatteri (entinen Komediateatteri Arena) ja tietenkin ilmaisutaitopainotteinen Kallion lukio.

Tukholman Södermalm

Södermalm eli arkikielessä Söder on Tukholman boheemia aluetta. Södemalmin historia on pitkä, sillä alueesta on ensimmäinen säilynyt kirjallinen maininta jo vuodelta 1288. Varsinaiseksi työväestön kaupunginosaksi – mikä tuntuu olevan lähes kaikkien boheemien naapurustojen tausta – Södermalm alkoi muodostua 1800-luvun lopulla teollistumisen myötä. 1970-luvun lopulta saakka Södermalmin asujaimisto on alkanut muuttua heterogeenisemmaksi, ja alue on noussut suosituksi asuin- ja vierailukohteeksi.

Södermalm on suhteellisen lähellä Tukholman keskustaa, sillä se rajoittuu yhdeltä puoleltaan Slusseniin. Söderin pääkatujen Götgatanin ja Hornsgatanin sekä Mariatorgetin varrelta löytyy lukuisia kahviloita sekä useita kirpputoreja ja kierrätysliikeitä. Sisustus- ja käsityöliikkeet kuuluvat myös alueen katukuvaan, samoin kuin sivukatujen monet pienet baarit. Södermalmin rakennuksista kuuluisimpia ovat Södersjukhusetin valtaava sairaala, alueen jonkinlaisena keskuksena toimiva Medborgarhuset sekä kauppahalli. Monet Södermalmin rakennuksista on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi.

Oslon Grünerløkka

Oslon boheemiksi naapurustoksi mainostetaan Grünerløkkaa, joka sijaitsee kaupungin itäosissa. Kallion tavoin Grünerløkkakin on alun perin ollut nimenomaan työläisten asuttama kaupunginosa, mutta viime aikoina sen asukasrakenne on monimuotoistunut. Alue on boheemiksi kaupunginosaksi suhteellisen kallis verrattuna sen lähialueisiin, mikä voi osin johtua myös trendikkäästä maineesta. Grünerløkkan boheemia luonnetta ei kuitenkaan voi kyseenalaistaa, siitä pitävät huolen alueen monet pienet kahvilat sekä kirpputorit ja kierrätysliikkeet.

Kulttuuri on vahvasti esillä myös Grünerløkkassa. Alueelta löytyy jopa kaksi kulttuurikeskusta, Soria Moria ja Trikkestallen. Myös katutaidetta on esillä paljon, ja alueen yöelämä on vilkasta ja monipuolista. Lisäksi Grünerløkkassa on paljon suunnittelijoiden omia designputiikkeja, jotka houkuttelevat shoppailijoita tekemään löytöjä. Grünerløkkan historiasta on myös mainittava, että taiteilija Edvard Munch on kotoisin juuri tältä alueelta, mikä näkyy tietenkin alueen katukuvassa myös tänä päivänä.

Kööpenhaminan Christiania

Todellinen boheemiuden huipentuma on turistienkin laajaa suosiota nauttiva Kööpenhaminan Christiania, entinen kasarmialue, jonka talonvaltaajat ja hipit valtasivat haltuunsa vuonna 1971. Christiania julistautunut vapaakaupungiksi, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että alueella on erioikeuksia ja mahdollisuus säätää omia sääntöjään. Yksityisautoilu alueella on kokonaan kielletty. Sen sijaan Christiania on tunnettu vapaamielisestä suhtautumisestaan kannabistuotteisiin, mutta kovien huumeiden käyttö on tälläkin alueella kiellettyä.

Christianian asukaskunta on monikulttuurinen ja kansainvälinen. Asukkaat maksavat vapaakaupungin yhteisölle vapaaehtoista vuokraa. Alueella on lukuisia kahviloita, ja sen kulttuuritarjonta on runsasta. Myös jooga ja meditaatio ovat alueen asukkaiden tyypillisiä harrastuksia. Lähes vapaakaupungin perustamisesta lähtien alueella on toiminut myös niin sanottu homotalo, josta on tullut paitsi Christianian myös koko Kööpenhaminan seksuaalisten vähemmistöjen keskus. Tämän hipimpää ja boheemimpaa aluetta on edes vaikea kuvitella.

Boheemeja alueita muissa Suomen kaupungeissa

Suomen suurimpia kaupunkeja ovat Helsingin lisäksi Tampere ja Turku. Tampere on vanhastaan työläiskaupunki, joten siellä ei ole niin selkeää vanhaa työläisaluetta kuin monissa muissa kaupungeissa. Ehkä siksi Tampereella ei ole myöskään erityisen boheemia naapurustoa tai aluetta, vaan boheemeille alueille tyypillistä kulttuuria teattereineen ja konserttipaikkoineen sekä hämyisine kuppiloineen on vähän joka puolella kaupunkia poisluettuna lähiöt, joita on rakennettu viimeisen 50 vuoden aikana.

Turussakaan ei ehkä ole Helsingin, Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan kaltaista erityisen boheemissa maineessa olevaan kaupunginosaa. Jos sellainen haluttaisiin kuitenkin nimetä, olisi hyvä ehdokas Porth Arthur, viralliselta nimeltään VIII kaupunginosa, joka turkulaisten suussa tunnetaan nimellä Portsa. Kakolanmäkeen rajoittuva alue koostuu pääasiassa 1900-luvun alussa työläisten asunnoiksi rakennetuista puutaloista. Juuri puutaloelämän yhteisöllisyys ja muun muassa Portsan kadut valtaavat katumarkkinat tekevät alueesta muita Turun naapurustoja boheemimman.

MatkailuMatkustaa

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *